Siirry sisältöön

Luontopohjaisia ratkaisuja kehitetään osallistavin menetelmin Tampereella


Tiiviissä kaupunkirakenteessa sinivihreällä verkostolla on monta tehtävää: se mm. virkistää kaupunkilaisia, viivyttää ja puhdistaa hulevesiä, puhdistaa ilmaa ja tarjoaa elinympäristön eläimille. Yhdellä luontopohjaisella ratkaisulla tavoitellaan siis monia erilaisia hyötyjä. Eri näkökulmat ja tarpeet saadaan kaupunkisuunnittelussa huomioitua yhteiskehittämisen keinoin. Yhteiskehittämisen lähtökohta on, että kansalaiset ja eri järjestöt otetaan vahvasti mukaan kehittämisprosessiin kokeilemaan, oppimaan, ideoimaan ja testaamaan.

Tampereen kaupunki on mukana EU-hanke UNaLabissa, jossa kehitetään luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tampere toimii Genovan ja Eindhovenin ohella yhtenä hankkeen edelläkävijäkaupungeista, sillä Vuorekseen rakennettiin luonnontilaiselle alueelle 15 vuotta sitten luontopohjainen hulevesijärjestelmä. Vuoreksessa pilotoitujen ratkaisujen kokemuksia hyödynnetään Hiedanrannan kehittämisessä. Hiedanranta on Tampereen kaupungin omistama entinen sellutehdasalue, josta rakennetaan 25 000 asukkaan asuinalue tulevien 30 vuoden kuluessa. Kokemuksia jaetaan myös muiden hankkeessa mukana olevien kaupunkien kesken.

Kaupunkien välinen yhteistyö

UNaLab-hankkeen asiantuntijat ovat käyneet hankkeen aikana tutustumassa kaupunkien sinivihreään infraan ja luontopohjaisiin hulevesijärjestelmiin mm. Tukholmassa, Malmössä ja Oslossa. Suomalaisesta näkökulmasta muiden pohjoisten kaupunkien ratkaisut ovat kiinnostavia talviolosuhteiden samankaltaisuuden vuoksi. Tiedon jakamisen on koettu olevan tärkeää ja hedelmällistä: kaupungeilla on samankaltaisia haasteita eri puolilla Eurooppaa ja kohtaamisissa on voitu jakaa hyviä käytäntöjä.

Luontoperustaiset ratkaisut ja järjestelmät eivät aina noudata tavanomaista kaupunkikehittämisen kaavaa, vaan uudet ratkaisut vaativat myös uusia tapoja toimia. Luontoperustaisissa ratkaisuissa rakennetaan harmaan sijaan sinivihreää infrastruktuuria, joka on monikäyttöistä ihmisille, vesistöille sekä eliöstöille. Tämä on hieman vaativampaa ja vaatii monen eri yksikön yhteistyötä.

Alueiden kehittämistä ideoitiin työpajoissa

Hankkeen ensimmäisen vuoden (2018) aikana Tampereella järjestettiin useita yhteiskehittämisen työpajoja ja tapahtumia, joissa ideoitiin luontopohjaisia ratkaisuja ja asuinalueiden sinivihreän infran kehittämistä yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Ajatuksena oli edetä työpaja työpajalta kehittäen aina edellisen työpajan ajatuksia eteenpäin kohti konkretiaa. Vuoreksen ja Hiedanrannan kuuteen työpajaan osallistui yhteensä noin 250 ihmistä, joista suurin osa oli asukkaita. Osallistujissa oli lapsia, koululaisia, opettajia, kaupungin edustajia, asiantuntijoita, rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun ammattilaisia sekä yleisesti aiheesta kiinnostuneita kaupunkilaisia.

Esimerkiksi yhdessä Vuoreksen työpajoista lapsille kerrottiin keskuspuiston altaiden ja kosteikon roolista vedenpuhdistuksessa, alueella tavattavista kasveista ja eläimistä sekä ympäristön tutkimisesta. Lapset saivat rakentaa legoista ”unelmien hulevesijärjestelmiä”. Heitä kannustettiin pohtimaan ratkaisun toimivuutta oman arkielämänsä sekä hulevesien hallinnan näkökulmasta; miten he kokevat paikan, mitä luontohavaintoja ovat siellä tehneet ja mitä toivoisivat kuhunkin paikkaan lisää. Lasten visioissa nousivat esiin vapaan oleskelun mahdollistavat luonnonläheiset paikat. Työpajojen jälkeen Vuoreksen koululaiset ovat opettajiensa johdolla osallistuneet hulevesijärjestelmän toimivuuden tarkkailuun tutkimalla hulevesiuoman veden laatua ja pohjaeläimistöä vuosittain.

Hiedanrannan työpajoissa huomattiin, että kehittyvä alue kiinnostaa kaupunkiluonnon ja -suunnittelun ammattilaisten lisäksi sellaisia kaupunkilaisia, joilla ei välttämättä ole paikkaan mitään erityistä henkilökohtaista sidettä. Työpajoissa koettiin tärkeäksi säilyttää alueen teollista perintöä esimerkiksi hyödyntämällä vanhoja rakennuksia ja alueelle sopivia kasveja virkistyskäytössä sekä alueen elävöittämisessä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että Näsijärven ranta ja järvinäkymä olisivat kaikkien saavutettavissa.

Työpajojen ideoinnin tuloksena UNaLab-hankkeessa on toteutettu useita erilaisia luontopohjaisten ratkaisujen pilotteja, järjestetty asukkaita osallistavia tapahtumia ja lisätty viestintää liittyen alueen ympäristöön ja luontoarvoihin. Esimerkiksi Hiedanrantaan suunniteltiin biosuodatin puhdistamaan Lielahden vanhan sellukaatopaikan suotovesiä ja Vuorekseen rakennettiin luontopolku sekä pystytettiin luontoarvoista ja hulevesijärjestelmästä kertovia infokylttejä. Vuoreksessa järjestettiin nikkarointityöpajoja, joissa rakennettiin linnun- ja lepakonpönttöjä sekä viljelylaatikoita. Paikallisista luontoarvoista on kerrottu Vuoreksen alueella järjestetyillä suosituilla luontokävelyillä, joilla luontoasiantuntija on ollut mukana tunnistamassa yhdessä erilaisia lintu- ja kasvilajeja. Kesällä 2021 järjestettiin vieraslajitalkoot, joissa kitkettiin komealupiinia ja jättipalsamia alueilta, joilla kaupunki ei vielä tee koneellista vieraslajien torjuntaa, sekä mahdollistettiin koko kesän ajan omatoimitalkoilu tuomalla alueelle vieraslajiroskiksia, joiden kyljessä oli ohjeistus vieraslajien kitkemiseen ja hävittämiseen.

Rahoitusta omatoimiseen asuinalueen kehittämiseen

Tampereen kaupunki avasi hankkeen alussa Vuoreksen yhteisöille innovaatiosetelihaun, jolla haluttiin rohkaista muita toimijoita kuin kaupunkia innovoimaan lisää luontoa kaupunkiin. Rahoituksella mahdollistettiin omatoiminen osallistuminen asuinalueen kehittämiseen tähtäimenä yhteisöllisyys, hulevesien hallinta ja luonnon monimuotoisuus.

Innovaatiosetelit myönnettiin kahden taloyhtiön yhteisen piha-alueen kehittämiseen sekä alueella sijaitsevan hevostallin hevoshakatoimintaan. Hevoshaka oli innovatiivinen avaus luonnosta ja yhteisöllisyydestä kaupungissa. Vuoreksen keskuspuiston hulevesiniitylle toteutettiin hevoshaka, jonne läheisen tallin ponit talutetaan laiduntamaan ja tervehtimään Vuoreksen asukkaita. Taloyhtiöiden pihoille puolestaan pystytettiin osakkaiden toimesta mm. viljelylaatikoita ja istutuksia.

Verkkokyselyllä selvitettiin kokemuksia toteutetuista hankkeista

Vuoreksen asukkaille touko-kesäkuussa 2020 tehdyn kyselyn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia Vuoreksen asukkaat ovat kokeneet Vuoreksen luontopohjaisilla ratkaisuilla olleen heidän elämäänsä ja asuinympäristöönsä. Kysely rajattiin koskemaan hulevesijärjestelmää, joka on toki rakennettu jo ennen hanketta, mutta josta on hankkeen alun työpajojen myötä kerrottu asukkaille enemmän mm. infokyltein, sekä luontopolkua ja hevoshakaa, jotka ovat hankkeen aikana kehitettyjä luontopohjaisia ratkaisuja. Kyselyyn saatiin 307 vastausta.

Tulosten perusteella luontokohteet ovat parantaneet asuinympäristön laatua Vuoreksessa. Ne tekevät Vuoreksesta erityislaatuisen ja vetovoimaisen asuinalueen, ja niitä pidetään visuaalisesti miellyttävän näköisinä ja helposti saavutettavina. Kyselyn perusteella alueelle pystytetyt kyltit ovat lisänneet asukkaiden ymmärrystä hulevesijärjestelmästä ja alueen luonnosta. Kyselyssä esiin noussut kritiikki koski mm. roskia, koirien jätöksiä ja vieraslajeja. Alueelle rakennettu luontopolku on ollut niin suosittu, että vastaajat olivat myös huolissaan alueen eroosiosta.

Kyselyn tulokset esiteltiin Tampereen kaupungin edustajille. Asukkaiden esittämien toiveiden toteuttamiseksi ja epäkohtien korjaamiseksi sovittiin mm. viheralueiden hoitoon liittyviä jatkotoimenpiteitä.

Yhdessä oppiminen tärkeässä roolissa

UNaLab-hankkeen asiantuntijat tutkivat hankkeen edetessä yhdessä oppimista luontopohjaisten ratkaisujen yhteiskehittämisessä. He totesivat, että yhdessä oppiminen on yhteiskehittämisen tärkein tavoite ja saavutus, koska se mahdollistaa osallistujien tasavertaisen kohtaamisen, luo mahdollisuuksia luontopohjaisten ratkaisujen monimutkaisuuden hallinnalle sekä tuo suunnitteluun lisää vapauksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi monitahoisten lähtötietojen keräämiseen. Osa UNaLab-hankkeessa toteutetuista luontopohjaisista ratkaisuista on ollut pilotteja, joiden kehittämiseen on sisältynyt testaamista, kokeilua ja korjaamista. Yhdessä oppimisen ollessa tavoitteena korjauksetkin on helpompi hyväksyä osana oppimisprosessia.

Luontopohjaisten ratkaisujen yhteiskehittämisessä yhteisen vision asettaminen tekee osallistujista yhdenvertaisempia verrattuna siihen, että keskityttäisiin toteutussuunnitteluun, joka antaa helposti enemmän painoarvoa asiantuntijoiden näkemyksille. Maastoon jalkautumisen, kuten kaupunkikävelyiden ja koululaisten luokka- ja maasto-opetuksen, todettiin edistävän vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelijoiden ja asukkaiden välillä.

Lähteet ja lisätietoja:

UNaLab-hankkeen asiantuntijoiden kirjoittama artikkeli: Särkilahti, Mustajärvi ja Leppänen: Biosuodattimia, hevoshakoja ja viherkattoja – yhdessä oppiminen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa, Alue ja Ympäristö 2019.

Tampereen kaupungin UNaLab-blogissa on kerrottu tarkemmin työpajojen tuloksista ja jatkotoimenpiteistä erikseen Hiedanrannan ja Vuoreksen osalta.

UNaLab-hanke ja Rambollin hulevesiin, ekologiaan ja maisemasuunnitteluun liittyvät palvelut (Rambollin sivuilla)

Teksti: Annika Kettunen, Ramboll

Ympäristöministeriön logo
Maa- ja metsätalousministeriön logo
Kuntaliiton logo