Suomen ympäristökeskus järjesti yhdessä Kuntaliiton kanssa Luontokunta-verkoston aloitustilaisuuden verkossa torstaina 24.9.2020. Tilaisuus piti alun perin järjestää toukokuussa Kuntatalolla, mutta koronan takia tilaisuus siirrettiin alkusyksyyn ja verkkoon. Linjoille kerääntyi kaikkiaan 157 kuntien lumotyöstä kiinnostunutta henkilöä, joista 65 jatkoi työskentelyä iltapäivän työpajoissa.
Kuntien luontotyötä tukevalle verkostolle tiedettiin olevan tarvetta tehdyn esiselvityksen perusteella. Tilaisuuden osallistujamäärä ylitti kuitenkin kaikki odotukset.
Verkostotilaisuuden avasi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, joka puheessaan oli tyytyväinen Luontokunta-verkoston perustamisesta ja kuntien luontotyön tukemisesta. Vaikka luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on globaali ilmiö, ratkaisut siihen ovat usein paikallisia. Kunnat ovat keskiössä luontotoiminnan jalkauttamisessa. Ympäristöministeriö on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa avannut monia erillisiä rahoitushankkeita kuntien luontotoiminnan tukemiseksi.
Luontotyöhön vertaistukea
Kuntien resurssit ja mahdollisuudet vaihtelevat paljon, miten kunnassa voidaan edistää luontotyötä. Usein pienemmissä kunnissa luontotyöstä vastaavan vastuualueisiin kuuluu monia muitakin velvollisuuksia ja siksi luontotyö vahvasta tahtotilasta huolimatta voi jäädä vähäiselle huomiolle.
Keskustelussa painottui yhteistyöverkoston tuomat mahdollisuudet tarjota vertaistukea ja jakaa hyviä käytäntöjä, saada neuvoja ja viimeisimpiä tietoja ja vinkkejä kuntien luontokysymyksiin. Osallistujat toivoivat saavansa verkostolta apuja luontoratkaisujen viestintään ja markkinointiin lisätäkseen kuntalaisten ja kuntapäättäjien ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta. Koulutusta kaivattiin etenkin ekologisten verkostojen turvaamiseen, maankäytön luontovaikutusten arviointiin ja luontotietojen hallintaan.
Ajankohtaisina teemoina nousivat esiin kuntalaisten ja mökkiläisten luontosuhteen elvyttäminen, viheralueiden ja pihojen luonnonmukaistaminen. Ratkaisuja kaivattiin mm. koronatilanteen seurauksena epätasaiseen kävijäpaineeseen luontokohteissa.
Työpajoissa keskusteltiin verkoston toimintatavoista
Työpajoissa nousi myös hyvin konkreettisia tietotarve ehdotuksia, tarve olisi ihan lajikohtaiselle vaatimustiedosta, esimerkiksi valtakunnallinen asiantuntijaverkosto luontotietoihin, joilta voisi kysellä lajien vaatimuksista olisi tarpeen tai luonnon monimuotoisuusohjelmien esimerkkipohjia.
Työpajoissa nousseita kysymyksiä
– Kuinka luonnon monimuotoisuutta voisi mitata ja seurata kunnassa?
– Miten vakuuttaa päättäjät kunnan luontohyödyistä?
– Miten ratkaistaan kasvavien ja tiivistyvien kaupunkiseutujen haasteen?
– Verkostotyöllä voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja säästää resursseja
Työpajoissa kuntien edustajat toivoivat konkretiaa heille tarjottavaan tietoon. Kun puhutaan mm. Luontopohjaisista ratkaisuista ja niiden tärkeydestä, tarvittaisiin esimerkkejä, miten luontopohjaisia ratkaisuja voitaisiin toteuttaa kaupunkirakenteessa muutenkin kuin hulevesiratkaisujen osalta. Hyödyllisimpiä ovat konkreettiset esimerkkitapaukset, joissa voidaan kertoa, mitä on tehty, missä ja miten ja onko toimissa onnistuttu. Näin kunnat voivat ottaa oppia toistensa onnistumisista ja epäonnistumisista.
Yhteistyö kunnan alueella toimivien yritysten kanssa myös nousi esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista edistävänä keinona, johon verkoston toivotaan tuovan lisätukea.
Työpajojen sujuvasta fasilitoinnista vastasivat Emilia Osmala ja Tarja Korvenmaa Osana Oystä. Lisäksi SYKEn muiden verkostojen vetäjät kuten Hinku, Fisu, Canemure, Circwaste ja Kestävä kaupunki -ohjelma auttoivat työpajojen fasilitoinnista.
Verkoston nimeksi äänestettiin Luontokunnat
Kaikista tilaisuuden puheenvuoroista huokui innostus perustettavaa verkostoa ja sen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia kohtaan. Verkosto tullaan selvästi ottamaan ilolla vastaan kuntien lisäksi myös tutkimuspuolella, kun viestiä tärkeistä asioista ja tuloksista saadaan entistä paremmin välitettyä tietoa tarvitsevien käyttöön.
Verkoston kautta joukkovoiman toivotaan saavan aikaan murroksen, joka nostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyden mukaan päätöksentekoon. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen hyödyttää kaikkia suomalaisia tavalla tai toisella. Vaikka Suomessakin yhä useampi asuu kaupungissa, olemme kaikki riippuvaisia luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista kuten ruuasta, raaka-aineesta sekä puhtaasta ilmasta ja vedestä.
Osallistujat valitsivat äänestämällä toiminnalle nimeksi ”Luontokunnat”. Nimi kiteyttää hyvin toiminnan ja toimijat. Tilaisuuden päättyessä tunnelmaa kuvasi parhaiten sana ”toiveikas”. Tältä pohjalta on hyvä lähteä yhdessä lisäämään kierroksia kuntien luontotyöhön.
Tilaisuuden palautekyselyn yhteydessä tiedustellaan kuntien halukkuutta liittyä Luontokunta-verkostoon. Verkoston toiminta on aluksi verkostotoiminnan kehittämistä ja luontokuntatoiminnan tavoitteiden määrittämistä. Myöhemmin tullaan päättämään mahdollisesta tavoitteellisesta luontokuntatoiminnasta.
Kaikki luontokuntatoiminnasta kiinnostuneet, olkaa yhteydessä Luontokunta-verkoston alla mainittuihin koordinaattoreihin.
Tilaisuuden järjestäjät Miira Riipinen, Annika Uddström, Hanna Savolahti ja Riku Lumiaro.
