Lajien uhanalaistuminen Suomen luonnossa jatkuu. Minkälaisen auttavan käden lajien ja niiden elinympäristöjen hoito, ennallistaminen ja kunnostaminen tähän tarjoaa? Muun muassa tätä kysymystä tarkastellaan Lenninsiiven teemanumeron kirjoituksissa.
Luonnonhoitotoimien kohdentamiseen tarvitaan lajien tuntemusta. Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta mahdollisimman vaikuttavien luonnonhoidon keinojen tueksi tarvitaan tutkimusta, kokeiluja ja käytännön tietotaitoa. Lajien ja lajiston huomioon ottaminen on osa luonnonhoidon suunnittelua. Käytännössä tavoitteena on usein elinympäristön rakennepiirteiden monipuolistaminen ja luonnontilaistaminen, mutta samalla rinnalle tarvitaan myös käsitys siitä, miten ja mitkä toimenpiteet hyödyttävät lajistoa. Erityistä tarkkuutta, tietoa ja osaamista tarvitaan silloin, kun luonnonhoidon keinoin turvataan tai parannetaan uhanalaisen lajin esiintymistä.
Tässä Lenninsiiven luonnonhoidon teemanumerossa keskitytään metsäisiin elinympäristöihin. Metsäisten elinympäristöjen luonnonhoito lisääntyy jatkuvasti ja tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tarpeen. Myös odotukset työn tuloksellisuudesta ovat suuria. Teemanumeroon on koottu tuloksia luonnonhoidon vaikuttavuudesta ja mahdollisuuksista lajisuojelussa ja myös lajitiedon merkityksestä luonnonhoidossa. Osa kirjoituksissa esitellyistä toimenpiteistä ja tuloksista kuuluu METSO-ohjelman sateenvarjon alle, mutta metsäisten elinympäristöjen ennallistamista kehitetään ja toteutetaan laajasti eri toimijoiden ja rahoitusmekanismien kautta.
Monimuotoisia lukuhetkiä!
Vierailevat toimittajat Kaisu Aapala ja Susanna Anttila ja vastuutoimittaja Annika Uddström
