Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.
Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu ilmastolain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022. Toisessa vaiheessa lakia täydennetään esityksellä, jossa lisättäisiin lakiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat ja selkeytettäisiin muutoksenhakuun liittyvää sääntelyä.
”Kunnissa tehtävä ilmastotyö kirittää valtiota, ja jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta asuu kunnassa, jolla on valtiota aikaisempi hiilineutraaliustavoite. Meillä on jo valtavan aktiivisia, niin suuria kuin pieniä ilmastokuntia. Tämän lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan työhön. Kunnista tulee entistä vahvempia ja omavaraisempia, kun ilmastotoimia suunnitellaan järjestelmällisesti ja fossiilisista polttoaineista irtaudutaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Kunnille lakisääteinen velvoite suunnitella ilmastotyötä
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että ilmastolain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan valtion viranomaisten lisäksi kuntia. Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Maakuntien liitot voisivat joillakin alueilla sovittaa yhteen suunnittelua, jos kunnat valmistelevat yhteistä suunnitelmaa. Esityksen yhtenä tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä kunnissa, joissa työ ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle.
Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien tekemiseen varataan kolme miljoonaa euroa vuosittain.
Manner-Suomen 294:stä kunnasta 71 on aiemmin valmistellut oman ilmastosuunnitelman. Uusi velvoite vaikuttaisi käytännössä erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin, sillä valtaosalla niistä ei ennestään ole ilmastosuunnitelmaa. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen.