Siirry sisältöön

Kunnallinen ekosysteemitilinpito

Ekosysteemitilinpito tuo luonnon arvot osaksi kunnan suunnittelua ja taloutta. Se auttaa ymmärtämään viher- ja vesialueiden merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille.

Mitä on kunnallinen ekosysteemitilinpito?

Ekosysteemitilinpidossa perinteistä kansantalouden sekä ympäristötilinpidon järjestelmää laajennetaan ottamaan huomioon luonnonvarojen lisäksi ekosysteemit ja niiden tuottamien ekosysteemipalveluiden hyödyt taloudelle ja ihmisille. Lisäksi ekosysteemitilinpidon avulla seurataan taloudellisen ja muun ihmistoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin. Ekosysteemitilinpito on yhtenäinen tilastollinen malli, jossa on spatiaalinen eli alueellinen ulottuvuus.

Keväinen luontopolku

Ekosysteemitilinpito sisältää viisi ydintiliä, jotka mittaavat ja seuraavat eri ekosysteemien kattaman pinta-alan laajuutta, tilaa (tai laatua) sekä ekosysteemipalvelujen virtoja ekosysteemeistä ihmisen toimintaan sekä määrällisesti että rahallisesti. Viides ydintili on niin sanottu varallisuustili, jolla kuvataan yhden rajatun ekosysteemin tuottamien ekosysteemipalveluiden yhteenlaskettua rahallista arvoa.

Sekä ekosysteemien laajuus että tila määrittävät ekosysteemien kykyä tuottaa palveluita. Kun tätä kapasiteettia käytetään, ekosysteemipalvelut virtaavat ekosysteemeistä ihmisille ja tuottavat hyötyjä, kuten puhdasta ilmaa tai juomavettä.

Uusniitty. Kuva Riku Lumiaro.
Kuva Riku Lumiaro.

Kun ekosysteemejä käytetään niiden kapasiteetin ylittävällä tavalla, ne rappeutuvat (Maes et al. 2018). Ekosysteemien suuri laajuus ja hyvä laatu tekevät ekosysteemeistä häiriöiden suhteen kestokykyisiä ja ne pystyvät tarjoamaan ekosysteemipalveluja.

Kunnallisella ekosysteemitilinpidolla voidaan mitata ja seurata kuntien ja kaupunkien viher- ja vesialueiden kokoa, tilaa, muutosta ja arvoa systemaattisella tavalla. Kaupunkien viher- ja vesialueet tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja, jotka ovat kaupunkilaisten elämänlaadun, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia (Chang ym., 2017; Enssle ja Kabisch, 2020). Viher- ja vesialueet tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa virkistykseen, hulevesien imeyttämiseen, kaupunkien lämpösaarekkeiden lieventämiseen, hiilinieluihin ja -varastoihin, ilmansuodatukseen ja melun vähentämiseen (Bowler ym., 2010; Niemelä ym., 2010). Samaan aikaan ne ovat myös eliöstölle tärkeitä elinympäristöjä, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista (Lepczyk ym., 2017).

Kunnallisen ekosysteemitilinpidon tavoitteet ja hyödyt

Viime vuosikymmeninä kaupunkien tiivistäminen ja maankäytön muutokset ovat johtaneet kaupunkialueiden viher- ja vesialueiden koon vähenemiseen tai tilan heikentymiseen (Artmann ym., 2019; Hanssen ym., 2021; Niemelä ym., 2010). Kaupungit vaikuttavat keskeisesti ilmastonmuutoksen etenemiseen, sillä ne ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Samaan aikaan kaupungit ovat alttiita rankkasateiden aiheuttamille tulville ja lämpösaarekeilmiölle eli tiiviisti rakennetun alueen ympäristöään korkeammille lämpötiloille (Govindarajulu, 2014).

Kaupunkien arvokkaiden viher- ja vesialueiden tietoon perustuva suunnittelu, säilyttäminen ja oikeanlainen hoito on keskeistä muutoksessa kohti kestävää kaupunkisuunnittelua. Ekosysteemitilinpidolla voidaan tukea strategista kuntasuunnittelua ja poliittista päätöksentekoa sekä helpottaa luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen valtavirtaistamista osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa. Ekosysteemitilinpito mahdollistaa myös kuntien välisen vertailun.

EU:n asetus ympäristötilinpidosta edellyttää valtakunnallista ekosysteemitilinpitoa. Kunta- ja kaupunkitasoinen ekosysteemitilinpito on vapaaehtoista. Kuntatason ekosysteemitilinpitoa on pilotoitu mm. Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Pirkkalassa.

Tampereella tavoitteena on ollut kehittää ekosysteemitilinpitoa kunnallisen ympäristöseurannan ja maankäytön hallinnan työkaluksi. Ekosysteemitilinpidon avulla on tuotu tietoa luonnon tilasta ja sen tarjoamista hyödyistä päätöksenteon ja suunnittelun tueksi. Erityisesti korostetaan viher- ja vesialueiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä terveysvaikutuksia.

Pirkkalan kunta puolestaan tarvitsee parempaa tietoa suunnitteilla olevan asutuksen ja infrastruktuurin vaikutuksista ekosysteemeihin ja ekosysteemipalveluihin.

Alla olevissa videohaastatteluissa Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin asiantuntijat kertovat, miksi kunnassa on haluttu lähteä pilotoimaan ekosysteemitilinpitoa ja mitä hyötyjä sillä tavoitellaan.

Miten kunnan kannattaa lähteä liikkeelle ekosysteemitilinpidon käyttöönotossa?

Ekosysteemitilinpidon käyttöönotto kunnassa voi mietityttää: mistä pitäisi lähteä liikkeelle ja millaisten vaiheiden kautta saadaan aikaan halutut ja tarpeelliset ekosysteemitilit, jotka tukevat kunnassa tehtävää työtä?

Kunnallinen ekosysteemitilinpidon malli tarjoaa kunnille selkeät askeleet ekosysteemitilinpidon käyttöön ottamiseen alkaen tiedon kokoamisesta ja jatkuen seurantaan ja integraatioon.

Kuva esittää kunnallisen ekosysteemitilinpidon mallia visuaalisesti ikään kuin se olisi virtaava puro. Samoin kuin puro virtaa eteenpäin erilaisten vaiheiden kautta, myös kunnallisen ekosysteenmitilinpidon toteutuksessa edetään vaiheittain, jotka kuvaan on merkitty. Vasemmalla puolella kuvaa ovat vaiheet ja oikealla puolella kuvaa on näitä vaiheita selitetty vähän enemmän.
Kunnallisen ekosysteemitilinpidon malli © Leena Kopperoinen, tuottanut Troceleng Studios

Esimerkkejä kunnallisen ekosysteemitilinpidon tileistä

Alle on koottu konkreettisia esimerkkejä erilaisista ekosysteemitilinpidon tileistä ja niiden toteuttamisesta kunnallisen ekosysteemitilinpidon mallin käyttöönoton helpottamiseksi ja tukemiseksi.

Ohjeet sisältävät tietoa ja suosituksia sopivista tiedoista ja menetelmistä sekä teknisiä ohjeita tietyn tilin toteuttamiseen. Kaikkia mahdollisia ekosysteemipalvelutilejä ei voida käsitellä yksityiskohtaisesti, koska nykyiset esimerkit eivät kata niitä kaikkia. Ohjeistus kuitenkin osoittaa tietä ekosysteemitilinpidon aloittamiselle joillakin olennaisimmista tileistä ja sen käyttöönotolle osana käytäntöä ja päätöksentekoa. Lisää näyttöä on olemassa ja kertyy muista kansainvälisistä ja kansallisista tutkimuksista. Ohjeet ovat suomeksi, jotta käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa.

Ekosysteemien laajuustili

Ekosysteemien laajuustili kuvaa ekosysteemityyppien pinta-alaa tarkasteltavalla alueella. Tavoitteena on kuvata ja seurata ekosysteemityypeittäin kahden eri ajanjakson välisiä pinta-alojen muutoksia. Laajuustili esitetään pinta-alojen muutoksia kuvaavina taulukoina sekä niitä tukevina karttoina.

Laajuustilien laskenta on yleensä ekosysteemitilinpidon ensimmäinen vaihe. Kunnassa voidaan seurata joko keskeisimpien ekosysteemien laajuuden muutosta tai kattavasti kaikkien ekosysteemityyppien laajuuden ajallista muutosta hehtaareina. Euroopan Komission asettama työryhmä on työstänyt yhteistä eurooppalaista ekosysteemityyppien luokitusta. Kun kunnat pyrkivät noudattamaan omassa ekosysteemitilinpidossaan vastaavaa luokitusta, on mahdollista verrata ekosysteemien laajuuden muutosta kuntien välillä ja myös kunnan ja kansallisen tason välillä ja verrata jopa Euroopan tason ekosysteemien laajuustileihin.

Ekosysteemin tilatili, viherrakenteen kytkeytyneisyys ja metsien kytkeytyneisyys

Ekosysteemien tilatilit kuvaavat ekosysteemien kuntoa. Tavoitteena on kuvata ja seurata ekosysteemien ekologista tilaa ajan kuluessa. Kaupungeissa ja rakennetulla alueella viherrakenteeseen ja vesialueisiin kohdistuu monia käyttöpaineita laajenevan ja tiivistyvän rakentamisen takia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että viherrakenne muodostaa sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti yhdistyneen verkoston mahdollistaen eri lajien elämisen ja liikkumisen. Ekologisen verkoston kytkeytyneisyyden tili kuvaa tarkasteltavan alueen viherrakenteen rakenteellista kytkeytyneisyyttä ja jatkuvuutta. 

Viherrakenteen tärkeän osan muodostavat metsät. Laajat yhtenäiset metsäalueet ovat ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Metsien kytkeytyneisyyden tili kuvaa tarkasteltavan alueen metsien rakenteellista kytkeytyneisyyttä ja jatkuvuutta. 

Ekosysteemipalveluiden tarjonta ja käyttö, fyysinen tili (esim. tonnia/ha/vuosi) ja rahallinen tili (€/vuosi)

Ekosysteemipalveluiden tarjontaa ja käyttöä kuvaavien tilien tarkoituksena on kuvata ja seurata ekosysteemien tuottamien palveluiden määrää ja niiden käyttöä ajan kuluessa. Tarjontatili osoittaa, kuinka paljon eri ekosysteemityypit tuottavat ekosysteemipalveluja, ja käyttötili kuvaa, miten talouden eri toimialat (kotitaloudet, julkinen sektori ja muut toimialat) hyödyntävät näitä palveluja. Fyysisessä ekosysteemipalvelutilissä esitetään vain se osuus ekosysteemipalvelutarjonnasta, joka on myös käytetty. Tileillä ei siis esitetä potentiaalista tarjontaa, vaikka se tilin laskentaa aloitettaessa ensin määritettäisiinkin.

Fyysiset ekosysteemipalvelutilit mittaavat palveluja konkreettisissa yksiköissä, kuten hiilitonneina, rakennusalueiden hehtaareina, käyntimäärinä tai lämpötilan alenemisena.

Rahamääräiset ekosysteemipalveluiden tarjonta- ja käyttötilit kuvaavat fyysisten ekosysteemipalvelutilien arvoa rahassa ja ne esitetään euroina (EUR). Kunnat voivat laatia joko fyysisen tilin, rahamääräisen tilin tai molemmat. Kun molemmat tilit laaditaan, rahamääräisissä tileissä esitettävät arvot on aina arvioitava fyysisten tilien perusteella.

Summary: Municipal ecosystem accounting

The purpose of ecosystem services accounts is to describe and monitor the actual supply and use of ecosystem service overtime. The supply account shows how ecosystem services are provided by different ecosystem types, and the use account reveals how ecosystem services are used by different economic sectors. The total supply and use must be balanced in the accounts, so the accounts only show actual supply, not potential supply.

Physical accounts measure services in concrete units, such as tons of carbon, hectares of building areas, number of visits, or temperature decrease. Monetary accounts are always shown in euros. Municipalities can prepare either a physical account, a monetary account, or both. When both accounts are developed, the value of the ecosystem services in the monetary accounts needs to be estimated according to physical accounts. Below are examples of the ecosystem service accounts:

Other ecosystem service, such as air purification, global climate mitigation are also commonly considered for municipal ecosystem service accounts.

Kunnallisen ekosysteemitilinipidon ohjemateriaalit

Eräistä kuntien kanssa pilotoiduista ekosysteemitileistä on tuotettu yksityiskohtaiset tekniset ohjeet, joiden avulla muiden kuntien paikkatietoasiantuntijat voivat toteuttaa vastaavat tilit. Eri ekosysteemitilit voivat poiketa siinä, miten syvällistä paikkatieto-osaamista tekijällä on oltava ja myös mitä vaaditaan tietokoneelta ekosysteemitilin toteuttamiseen. Tekniset ohjeet ovat saatavilla Word-muodossa, jolloin halutun ohjeen voi tallentaa itselleen ja lisätä siihen omia muistiinpanojaan.

Ekosysteemien laajuus -tilien ohjeita

Ekosysteemien tilatilien ohjeita

Ekosysteemipalvelutilien ohjeita

Varallisuustilin ohje

  • Varallisuustilin laatimisen periaatteet:

MUITA HYÖDYLLISIÄ MATERIAALEJA

Sivu päivitetty viimeksi 19.12.2025
Ympäristöministeriön logo
Maa- ja metsätalousministeriön logo
Kuntaliiton logo