YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen ensimmäinen vaihe tuotti hyvät eväät luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen tähtääville jatkoneuvotteluille. Kiinan Kunmingissa isännöimän, osin virtuaalisesti järjestetyn, kokouksen tärkein anti oli yhtenäinen viesti tarvittavien toimien kunnianhimon tasosta. Julkilausumassa alleviivataan, että toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
”Luonto on olemassaolomme peruspilari. Kunmingissa maiden yhteinen viesti oli selvä: luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ekosysteemien varjeleminen tulee olla kaiken taloudellisen toimintamme pohja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Luontokato tunnistettiin ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana kriisinä
Luontokato merkitsee elinympäristöjen ja lajien vähenemistä ja katoamista, joka pahetessaan uhkaa monia luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. YK:n biodiversiteettikokouksen toisessa osassa huhti-toukokuussa 2022 on määrä sopia maiden yhteisistä päämääristä, tavoitteista ja toimista, jolla globaali luontokato pysäytetään. Ensimmäisessä vaiheessa haettiin ennen muuta yhteistä linjaa valmistelujen tueksi. Linjaus saatiin Kunmingin julkilausuman muodossa, jonka kaikki 196 YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevaa maata ja EU hyväksyivät keskiviikkona. Yhdysvallat ei ole sopimuksen osapuoli.
Kunmingin julistuksessa todetaan, että luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa ja hyvinvointia, yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme. Osana deklaraatiota oli myös 17 kohdan luettelo periaatteista, joihin osapuolet sitoutuvat. Näitä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja luontoa turvaavien resurssien vahvistaminen. Julistus pohjaa vahvasti tieteellisiin arvioihin.
”Julistus on juuri sellainen, jota EU ja Suomi toivoivat. Se antaa vahvan mandaatin kunnianhimoisen globaalin luontopolitiikan edistämiselle. Konferenssissa 30 prosentin suojelutavoite maalla ja merellä maailmanlaajuisesti sai paljon kannatusta. Samoin ennallistaminen. Näistä neuvottelemme lisää tammikuussa”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo.
Julistuksessa maat toteavat, että luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämiseksi tarvitaan monipuolisia keinoja. Näihin lukeutuvat mm. luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen, luonnonvarojen sekä maaperän, veden ja merien kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hillitseminen, haitallisten vieraslajien torjuminen, luonnon kannalta haitallisista tuista luopuminen sekä koronan jälkeisen elvytyksen suuntaaminen ilmaston ja luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin.
”Tärkeänä pidettiin myös sitä, että alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat mukana luonnon suojelun ja kestävän käytön edistämisessä. Lisäksi korostettiin naisten, tyttöjen ja nuorten roolia tässä työssä”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg jatkaa.