Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.
”Hyväksyimme tänään esityksen Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi luonnonsuojelulaiksi. Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
Nykyinen luonnonsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen. Vaikka laki on kestänyt aikaa melko hyvin, siihen on tehty useita tarkistuksia. Luonnonsuojelulain toimivuutta ja vaikuttavuutta oli tarpeen vahvistaa, minkä lisäksi lakia oli syytä ajantasaistaa ja selkeyttää. Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta ja Suomen luonnon tilasta on saatu runsaasti uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet nykyisen luonnonsuojelulain voimassaoloaikana.
Uusi laki turvaa luontoa vahvemmin
Luontotyyppien suojelu ottaa uudessa luonnonsuojelulaissa ison harppauksen. Tiettyjen, jo nykyisinkin suojeltujen, luontotyyppien suojaa vahvistetaan. Lisäksi laissa luodaan säädöspohja uhanalaisten luontotyyppien suojelulle ja asetetaan tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Myös eliölajien suojelua tehostetaan ja selkeytetään, mikä yhdessä luontotyyppien suojelun kanssa edistää merkittävällä tavalla Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
Lailla pyritään myös edistämään kansalaisten, yksityisten ja julkisten toimijoiden ympäristötietoisuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi vieraslajien poistoa suojelualueilla yksinkertaistetaan. Tämä koskee esimerkiksi minkkiä ja supikoiraa, jotka ovat Suomen luonnon monimuotoisuudelle erittäin haitallisia vieraslajeja, ja heikentävät merkittävästi vesilintukantoja.
Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa.
Lakiin mukaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio
Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Tämän myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää.
Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista eli voi osoittaa toimintansa vastuullisuutta läpinäkyvästi niin kansalaisyhteiskunnan kuin esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajienkin suuntaan.
