Luontokadon hillitsemiseksi lajien ja luontotyyppien taantuminen ja uhanalaistumiskehitys tulisi pysäyttää. Ihmisen toiminnan vuoksi menetetään merkittäviä luontoarvoja. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti tärkeän infrastruktuurin rakentamista ei aina voi ohjata sinne, missä luonnolle ei aiheutuisi huomattavaa haittaa. Perinteisten suojelumenetelmien rinnalle tarvitaan uusia keinoja kuten ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.
Tuoreessa julkaisussa Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa — suuntaviivat luonnonsuojelulakiin käsitellään kompensaation tuomia uusia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Ekologinen kompensaation tavoite on hyvittää ihmisen aiheuttamia heikennyksiä luonnon monimuotoisuudelle. Kompensaation tausta-ajatus on, että se ohjaa ensisijaisesti välttämään luontoarvojen heikennystä ja etsimään ensin muita, vähemmän luontoa hävittäviä vaihtoehtoja. Kompensaatiot otetaan käyttöön vasta sitten, kun luontoheikennyksen välttäminen ei ole mahdollista.
Ekologinen kompensaatio voi Suomessa yleistyä vapaaehtoisuuteen tai mahdolliseen velvoitteeseen perustuen. Kompensaatiot voivat tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä, jos niiden suunnittelu ja toteutus tehdään luonnontieteellisin perustein lajin ja luontotyypin ekologia huomioon ottaen.
