Tavoitteelliseen toimintaan pyrkivä Luontoviisaat kunnat -verkosto perustettiin 31.1.2023. Siihen liittyminen edellyttää kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätöstä. Tavoitteellisen Luontoviisaat kunnat -verkoston kriteereillä tarkoitetaan kuntien luontokadon hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa luontoa heikentäviä vaikutuksia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta.
Kevään 2023 aikana on tehty eri puolilla Suomea kunta-aloitteita Luontoviisaat kunnat -verkostoon liittymisestä.
Haastattelimme Ritva Käyhköä, joka on tehnyt aloitteen Savonlinnan liittymisestä
Kuka olet ja miten toimit Savonlinnan hyväksi?
Olen Ritva Käyhkö Xamkin biotuotetekniikan lehtori ja Savonlinnan kunnanvaltuuston jäsen (Vihreät).
Miksi teit ehdotuksen Luontoviisaat kunnat -verkostoon liittymisestä?
Minulle tuli tähän kuntalaiselta vinkki ja pidin asiaa eteenpäin viemisen arvoisena. Savonlinna on strategiassaan sitoutunut puhtaan luonto- ja saaristoympäristön varjelemiseen, ylläpitoon ja luonnonsuojelutoiminnan edistämiseen.
Mitä hyötyä verkostoon liittyminen toisi Savonlinnalle?
Luontoviisaat kunnat -verkostoon kuuluminen tarjoaisi tukea luonnon monimuotoisuuden turvaamistyöhön ja luonnon kestävään käyttöön. Verkoston kautta kunta voisi saada esimerkiksi neuvoja, jakaa tietoa hyväksi havaituista käytännöistä ja toteuttaa yhteisiä hankkeita toisten kuntien kanssa. Luontoviisaat kunnat -verkoston avulla Savonlinna voisi myös vahvistaa brändiään luonnonläheisenä kuntana.
Miksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeätä?
Luonnon monimuotoisuus eli biologisen elämän moninaisuus on kaikkialla maapallolla heikentynyt huolestuttavan nopeasti ja sama ilmiö on nähtävissä myös täällä luonnon kauniin Savonlinnan alueella. Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset. Eri eliölajit vaikuttavat toisiinsa monimutkaisissa ekosysteemeissä ja yhden lajin katoamisella on kauaskantoisia vaikutuksia ravintoketjuissa.
Ihminen on osa tätä ekosysteemiä ja massasukupuutot, joita jo on tapahtumassa lähivuosikymmeninä, jos emme toimi nyt, vaikuttavat merkittävästi myös ihmisten ruuan, juomaveden ja muidenkin elintärkeiden asioiden tuotantoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ihmiskunnan vakavampia ongelmia, joihin parhaiten ihmiset voivat vaikuttaa toimimalla paikallisesti luontoviisaasti.
Mikä on ollut vastaanotto ehdotuksellesi?
Valtuustoaloitteen allekirjoitti 21 valtuutettua 43 valtuutetusta.
Miten aloitteen käsittely etenee?
Aloite on lähetetty Ympäristönsuojelupalveluille, mistä asia pyritään saamaan Rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn 24.5 kokoukseen ja sieltä toivottavasti seuraavaan 5.6 Kaupunginhallituksen käsittelyyn. Käsittelyaika-arvio on 2kk.
Savonlinnan ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö
Millainen on Savonlinnan luonnon tila?
Tällä hetkellä Savonlinnan luonnon tila on varmasti joihinkin toisiin, etenkin vahvasti kasvaviin kuntiin verraten hyvä, mutta samat tulevaisuuden uhat koskevat yhtälailla Savonlinnaa. Joidenkin vesistöjen, myös kirkasvetisyydestään tunnetun Puruveden ekologinen tila on heikentynyt. Vieraslajit valtaavat elinympäristöä perinteisiltä lajeilta, mm. jättipalsamiesiintymiä on paljon torjuntatoimista huolimatta. Perinnebiotoopit ovat aikojen saatossa vähentyneet. Tehostuneet maa- ja metsätalous muokkaavat ympäristöä. Ilmastonmuutoksen tulevat vaikutukset ovat osittain arvaamattomia. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos aiheuttaa ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden muutoksia, joiden myötä muutoksia tapahtuu myös eläimistössä ja luonnon monimuotoisuus vähenee.
EU:n biodiversiteettistrategialla pyritään estämään ekosysteemien rappeutumista. Strategian tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus vahvistuu vuoteen 2030 mennessä. Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Uudistuneella luonnonsuojelulailla pyritään turvaamaan Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin. Luonnonsuojelulakiin on otettu mm. ekologinen kompensaatio, jossa ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta tulee hyvittää lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.
Luontopääomaan tulisi suhtautua kuten muuhunkin pääomaan ja tunnistaa myös sen taloudellinen arvo. Savonlinna on mukana valtakunnallisessa Helmi – elinympäristöohjelmassa 2021–2030, jolla pyritään vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta mm. soiden suojelun ja ennallistamisen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamisen sekä perinnebiotooppien hoidon avulla.
Metsien käytössä tulee Etelä-Savon metsäohjelman 2021–2025 mukaan huolehtia taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä sekä vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta. Hyvin hoidetut ja monimuotoiset metsät ovat myös maakuntastrategian yksi päätavoite.
METSO-ohjelman (2008–2025) tavoitteena on lisätä Etelä-Savon pysyvästi suojeltua metsäpinta-alaa 6 418 hehtaarilla. Savonlinnan kaupunki on Itä- Savon luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteesta ja Etelä-Savon ELY-keskuksen esityksestä perustanut viimeksi vuonna 2021 luonnonsuojelualueet Harakkasaloon, Talvisaloon ja Miekkoniemelle. Alueilla esiintyy mm. runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, monimuotoisuudelle merkittäviä soita, vesistöjen lähimetsiä ja metsäisiä kallioita sekä jyrkänteitä. Lajisto on alueilla monipuolista, myös harvinaista ja vaateliasta lajistoa esiintyy.
Savonlinnan kaupungin metsästrategiaa valmistellaan parhaillaan kestävän käytön näkökulmasta luonnon monimuotoisuus ja riittävät hiilinielut huomioiden.
Puhtaat vesistöt ovat luontoarvo ja imagotekijä, jotka eivät säily itsestään. Maalta vesiin päätyvien epäpuhtauksien vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää vesiensuojelussa. Mm. kaivostoiminta voi aiheuttaa merkittävän vesistön pilaantumisriskin. Kaivoshankkeilla ei saada vaarantaa luontoarvoja eikä Savonlinnan kansallisesti merkittäviä puhtaan veden varantoja siitäkään syystä, että vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu suurelta osin Saimaan Haapavedestä otettavaan pintaveteen.
Mikä on erikoista Savonlinnan luonnossa?
Puhdas luonto on Savonlinnan elinehto ja sen merkitys kaupungin vetovoimalle ja imagolle on valtava. Savonlinna on maailmanlaajuisesti tunnettu puhtaista vesistään ja erityisesti saimaannorpan elinympäristönä. Saimaan norppasaaristo on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Maailmanperintökomitean arvioidaan päättävän hyväksynnästä vuonna 2024.
Miksi elinvoimainen lähiluonto on savonlinnalaisille tärkeä?
Monimuotoisen luonnon säilyminen myös taajamissa on asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden kannalta tärkeässä roolissa. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen lisää kaupungin ekologista elinvoimaa. Viherinfra myös jäähdyttää kaupunkeja lämpötilan noustessa. Luonnossa oleskelu tuottaa mielihyvää ja laskee tutkitusti stressitasoja sekä parantaa vastustuskykyä. Laajempaa merkitystä monimuotoisuudella on raaka-aineturvan, omavaraisuuden ja kansanterveyden kannalta. Ei välttämättä aina tulla ajatelleeksi, että esim. pölyttäjien väheneminen vaikuttaa radikaalisti ruuan tuotantoon. Monet Savonlinnan elinkeinot perustuvat tai ovat jollain tavalla kytköksissä luontoon.
Mitä lisäarvoa Luontoviisaat kunnat -verkosto toisi Savonlinnalle?
Suomessa tehdään jatkuvasti toimenpiteitä eri hankkeissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Verkoston avulla tietoa voidaan jakaa ja ottaa hyviä käytänteitä osaksi omaa toimintaa.
