Kunnan tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Suomalaisilla kunnilla ja kaupungeilla on erityisesti maankäytön, kaavoituksen, rakentamisen kautta mahdollisuudet vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, lähiympäristön laatuun, luonnonvarojen käyttöön, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Tutkitusti kuntalaiset arvostavat lähivirkistysalueita
Eripuolilla Suomea kuntalaiset arvostavat laadukkaita ja monipuolisia lähivirkistysalueita. Asukasbarometrin 2022(siirryt toiseen palveluun) mukaan kaupunkien asukkaiden mielestä asuinalueiden tärkeimmät viihtyvyystekijät ovat ”luonnonympäristö” sekä ”keskeinen sijainti, lyhyet työ- ja asiointimatkat”. Valtaosa kaikesta luonnossa ulkoilusta tapahtuu oman asuinpaikan lähiluonnossa tai lähiseudulla. Luontosuhdebarometrin(siirryt toiseen palveluun) mukaa luonto on tärkeä tai erittäin tärkeä 4/5 suomalaisen mielestä. Lähes puolet vastaajista liikkuu lähiluonnossa useamman kerran viikossa, ja koronapandemia on lisännyt lähiluonnossa liikkumista.
Kuntaliiton toteuttaman vuoden 2024 kuntalaiskyselyn(siirryt toiseen palveluun) mukaan luonnonläheisyys arvioidaan yhdeksi hyvän kotikunnan tärkeimmistä ominaisuuksista turvallisuuden, hyvän asuinympäristön ja palveluiden ohella.
Lokakuussa 2024 julkaistuun Luken ja THLn laajaan kokoamaraporttiin Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys(siirryt toiseen palveluun) koottiin tuorein mahdollinen tieto luonnon terveysvaikutuksista. Säännöllinen lähiluonnossa oleskelu edistää terveyttä mm. tulehdussairauksien, allergioiden ja masennuksen osalta. Helposti saavutettava luontoympäristö voi tukea lasten vastustuskyvyn kehittymistä ja ylläpitämistä. Tulosten perusteella kaupunkiluonnossakin ollaan läheisessä kontaktissa luonnon mikrobeihin. Suomen luonnon terveyshyötyjen koko säästöpotentiaalin arvio on vuodessa jopa 2,5 miljardia euroa. Esimerkiksi lähiluonnon väheneminen 10 prosentilla aiheuttaa 71–150 miljoonan vuosittaiset kustannukset lisäämällä masennuksen esiintyvyyttä.
Mitä kunta voi tehdä lähiluonnon hyväksi
Luontopolku lisää luonnossa liikkumista
Helppo pääsy luontoon innostaa liikkumaan luonnossa. Luonnon terveyshyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta. Viherympäristöjen saavutettavuudella voidaan lisätä kaikkien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Luontoviisaat kunnat -esiselvitykseen vastanneista kunnista suurimmassa osassa onkin mm. rakennettu luontopolku ja niiden perustamisesta oltiin kiinnostuneista jatkossakin.
Lisätietoa: Luontoviisaat kunnat -esiselvitys, Luontokunnat.fi
Monipuolista metsänhoitoa
Kuntien metsäsuunnittelu on monitavoitteista. Perinteisesti taloudellisilla arvoilla on ollut eniten painoarvoa suunnittelussa, mutta verrattuna muihin metsänomistajiin, kuntien metsienkäytössä korostuu virkistyskäyttö. Nykyään metsäsuunnittelussa pyritään yhä enemmän yhdistämään monia erilaisia tavoitteita kuten puuntuotanto, ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Jatkuvapeitteinen metsäkasvatus mahdollistaa luonnon terveys- ja virkistysarvojen huomioimisen. Se on pääsääntöisesti taloudellisesti kannattavin metsäkäsittelyvaihtoehto.
Lisätietoa: Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus, Luke.fi (siirryt toiseen palveluun)
Kukoistava uusniitty kuntalaisten ilona
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat monien niittyjen kukkakasvien ja pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Pienetkin niittylaikut parantavat merkittävästi niittykasvien ja pölyttäjien elinmahdollisuuksia tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen kaupunkiympäristössä lisää alueen elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja monimuotoiset kukkivat kaupunkiniityt yleisesti koetaan kauniina ja virkistävinä. Uusniityn voi perustaa nurmikolle, puistoon tai joutomaalle rakennettuun ympäristöön.
Lahopuu on luonnon kerrostalo
Monet metsälajit ovat riippuvaisia tietynlaisista elävistä tai kuolleista puista sekä elinympäristöistä. Vanhojen metsien merkitys etenkin uhanalaisille metsälajeille on huomattava. Vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat merkittäviä syitä lajien uhanalaistumiselle. Jätä lahopuuta puistoihin ja kuntametsiin.
Lisätietoa: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, Punainenkirja.laji.fi(siirryt toiseen palveluun)
Puistojen ja puutarhojen arvokkaat vanhat lehtipuut
Jaloja lehtipuita, kuten tammia ja vaahteroita on pidetty arvokkaina maisemanhoidollisessa mielessä, mutta ne ovat erityisen arvokkaita myös monien lajien suojelun kannalta. Niissä elää useita vaateliaita ja harvinaisia kasveja, eläimiä ja sieniä. Jalopuita on metsien lisäksi kaupunkien puistoissa ja metsissä, puulajipuistoissa sekä kartanoiden puistoissa. Ulkomaisten ja havupuiden sijasta istuta tulevaisuuden jalo lehtipuu rakennettuun ympäristöön.
Lisätietoa: Turun kaupungin Pihapuuopas 2022, Turku.fi(siirryt toiseen palveluun)
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää myös rakennetun ympäristön hiilinielujen vahvistamista
Kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Tulevaisuudessa päästöjen vähentäminen puuttumalla fossiilisiin polttoaineisiin ei yksistään riitä, vaan hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä myös hiilinieluja vahvistamalla metsissä, pelloilla ja rakennetussa ympäristössä. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää paitsi mittavia ilmastonmuutoksen hillintätoimia kaikilla kunnan toimialoilla myös päästöjen kompensaatiomahdollisuuksien tarkastelua. Säilytä maaperän hiilinielut kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä.
Lisätietoa: Ilmastopaneeli.fi(siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoa: Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä, Syke.fi(siirryt toiseen palveluun)
Lisätiedot
